perjantai 2. joulukuuta 2016

Joulukalenteri | 2. luukku

JOULUKALENTERI_LI (2) Toinen päivä starttaa ja tänään kerron teille vaihtoehtoja kävelylenkeille. Itse ainakin kyllästyn, jos joudun kiertää kävellen samoja lenkkejä päivästä toiseen. Kaikenlaisia liikutusmuotoja on tullut kokeiltua, jotta Hely saisi purettua energiaa ja itselle tulisi hyvä omatunto siitä, että koira on saanut lenkkinsä. Tässä muutama ensin mieleen tullut.

• Pyöräily
Lyhyessa ajassa pystyy kiertämään jo monen kilometrin lenkin. Itse pyöräilen lähinnä keväisin ja vain, jos en jaksa lähteä kävelemään. Välillä innostun pyöräilystä enemmän ja silloin saatan tehdä todella pitkiä lenkkejä sellaisissa paikoissa joissa en normaalisti lenkkeile. Helyn kanssa on siinä mielessä helppo pyöräillä, että se jaksaa. Vauhtia sillä piisaa ja se jaksaa mennä pitkiä matkoja. Helyn jatkuva pysähtely haistelun takia on vain vähän raivostuttavaa.

Jotkut käyttävät koirillaan vetovaljaita ja käyttävät pyöräilyä ns. treeninä koirille, mutta Hely ei paljon pyöräillessä vedä vaan menee hihna sopivasti löysällä. Jaksaapahan koira enemmän.


• Hiihto
Tämä on oma lempparini! Hankalaa tosin, jos Hely on hihnassa, sillä se pelkää sauvoja. Keskelle korpea vie talvisin eräs latu, johon uskallan Helyn päästää irti. Harvoin tulee ketään vastaan ja, jos tulee useimmiten joku tuttu henkilö. Sitten tosin olen pulassa, jos vastaan tulee koira!

Hiihto on mukava harrastus koiran kanssa, ja pidän siitä ihan ilman koiraakin. Pitää vain muistaa, että jokainen latu ei ole koirille tarkoitettu ja muutkin suksittelijat on otettava huomioon. He tuskin haluavat koirakaveria peräänsä juoksemaan.

014_Fotor
• Potkukelkkailu
Toinen ehdoton suosikkini. Onneksi tämä on talvisin mahdollista ilman metrin hankeakin. Syrjäiset metsätiet ovat liukkaita, eikä niille ajeta hiekkaa hankaloittamaan potkukelkkailua. Eipä niitä tosin auratakaan heti aamusta.

Hely pitää siitä, kun saa laittaa vähän tassuihinsa vauhtia, joten potkukelkkailu on senkin mielestä mukavaa. Tosin kelkkaa se hieman varoo, mutta tämäkin varovaisuus haihtuu, kun laitan sen flexiin tai joku hyppää kyytiin ja ottaa koiran hihnan käteensä.

124_Fotor • Vaeltaminen
Kävelyähän tämäkin on, mutta halusin sen ottaa kuitenkin mukaan. Olemme kiertäneet tänä vuonna Helyn ja äidin kanssa laavuja ja vaellelleet siinä samalla paikasta toiseen. Koen vaeltamisen kävelystä huolimatta aivan eri asiaksi kuin kävelylenkin. Metsät ja pitkospuut tuovat ainakin vaihtelua lenkkeilyyn!

047_Fotor • Takapiha-agility
Jos sitä voi millään tavalla agilityksi kutsua. Puhun mielummin hyppimisestä, sillä sitähän se on. Viimeisimmistä hyppelyistä on jo aikaa, mutta joskus tein tätä useinkin. Ei se varmasti Helyn lempipuuhaa ollut, mutta teki kuitenkin, kun vähän herkkuja antoi haisteltavaksi.

Mitään vakavaa ei hyppiminen ole minulle (tai Helylle) ollut, omaksi iloksemme olemme joskus muutaman esteen poppineet.

2 kommenttia:

  1. Meillä myös ollaan testattu ties millaisia juttuja kävelyn sijasta! Tuo hiihto on kyllä meidänkin lemppari vetovaljaitten kans kunhan latuja vaan löytyis... Ihania kuvia sulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Koirille sallittuja latuja on kyllä todella vähän... Elleivät sitten ole joitain kelkkailijoiden tekemiä yksittäisiä latuja pellolle tai metsään. Omalla kohdalla ongelmana se, että hiihdän luistellen enkä voi koiran kanssa hiihtää kuin kestävällä hangella. :)

      Poista