Potkukelkkailua ja hihnakoulutusta

Kuvasin sunnuntaina videolle muutamia asioita, joita koirien kanssa tein. Viikonlopun aikana sekä Hely että Hilla pääsivät molempina päivinä lenkille. Koska kevät tekee jo tuloaan, käytin viimeiset potkukelkkakelit hyväkseni. Kävellä voi vuoden ympäri, mutta lumet sulavat luultavasti hyvin pian.

Nyt saa vetää!

Koska metsästyskausi loppui, on Hillalle pakko keksiä seuraavan puolen vuoden ajaksi jotain tekemistä. Koira ei kestä olla sitä aikaa häkissä, ei vaikka se pääsisi kävelylenkille silloin tällöin. Hilla tarvitsee vauhdikasta tekemistä.

Kaikista niistä vetovaljaista valitsin Zero DC short -valjaat. Ne on sopivat hyvin vetoon, jossa vetopiste on vähän korkeammalla, kuten pyöräily tai juoksu. Tätä valjastyyppiä käytetään paljon myös kävelyvaljaana. Valjaat on ostettu netistä Murren Murkinasta, sillä meillä ei ollut mahdollisuutta lähteä kokeilemaan valjaita mihinkään.

Heti, kun perjantaina pääsin kotiin, sovitin valjaat Hillalle ja lähdin potkukelkkailemaan. Omaan silmään vetovaljaat näyttää istuvan koiralle hyvin eikä Hillaa haittaa pitää niitä yllään. Ainoastaan niiden laitto meinasi tuottaa vähän hankaluuksia, millään ei olisi malttanut pysyä paikoillaan! Perjantaina teimme lyhyen neljän kilometrin lenkin, mutta lauantaina matkaa tuli jo n. 10 kilometriä. Reissun jälkeen koira ei osoittanut minkäänlaisia uupumuksen merkkejä.

Harmaa kelkkailupävä

Heips!

Viikko alkoi kymmenen tunnin "työpäivällä", heti maanantaina. TET-jakso alkoi ja heti pitkä päivä. Illalla jaksoin vain kävellä yläkertaan ja istahtaa koneen ääreen. Tänään oli kuitenkin lyhyempi päivä ja ehdin lenkille Helyn kanssa. Sen verran lihakset valittivat edellisen päivän liikunnasta, että nappasin potkukelkan jalkojeni alle. Se olikin lopulta järkevin ratkaisu kuluttaa Helyn kerääntynyttä energiaa.

Ihan tosissani sain potkutella, ettei Helylle tulisi kovaa painetta kaulaan ja niskaan, tyhmä kun olin ja laitoin vahingossa kaulapannan neidin kaulaan. Hely juoksi kovaa vauhtia pitkän matkan neljän kilometrin lenkistä, mutta kun energia oli purkautunut, loppulenkki meni aivan täydellisesti! Tai sitten hidastunut vauhti johtui kotiin päin menosta... Kuitenkin se mitä täydellisellä meinaan, tarkoittaa ettei Hely niskonut hihna rautalangan tiukkana tai pysähdellyt haistelemaan. Lisäksi se meni hyvin potkukelkan edessä eikä sivulla.

Raskaan viikon väliin oli mukavaa päästä viettämään Helyn kanssa aikaa, vaikkakin vain lenkin muodossa. Vielä parempi oli tietenkin onnistunut lenkki! Nyt olen valmis huomiseen puoli kahdeksan päivään, onneksi perjantai on vapaapäivä!

Potkukelkkailua

Heips!

Tämän talven ensimmäinen lenkki potkukelkalla on viimein tehty! Pitkän aikaa sai oikeanlaisia kelejä odottaa, ja kun ne viimein koittivat, käytin tilanteen hyväksi. Tie oli sopivan jäinen ja vähän autojen tamppaamaa lunta pinnassa.

Potkuttelu on mukavaa vaihtelua lenkkeilyymme. Itse kyllästyn hyvin äkkiä samojen lenkkien kiertämiseen kävellen ja yritänkin siksi saada vaihtelua lenkkeilyymme. Helyn taas on päästävä eteenpäin, nopeasti. Se inhoaa pysähtelyä ja paikalla oloa ja myös tekee sen minulle hyvin selväksi. Siispä annan koiran määrätä vauhdin ja itse hoidan suunnan vaihdon.

Potkuttelu meni vähän vaihtelevin fiiliksin. Välillä se oli sitä vauhdikasta laukkaamista, hetken kuluttua se vaihtui rauhallisempaan raviin ja yhtäkkiä oltiinkin ojassa. Loppumatkasta, kun lähestyimme kotia, Hely mateli metrin takanani ja pysähteli haistelemaan. Kotimme kohdassa ylitettiin tie ja alkoi kauhea kiskominen. Potkukelkka meinasi jäädä toiseksi siinä rynnimisessä. Arvasihan sen jo siinä vaiheessa, että häkistä löytyi iltaruoka ja täytetty vesikuppi. Jätin nälkäisen koiran syömään ruokaansa ja kipitin sisälle lämmittelemään poskiani.

Kylmä ja vauhdikas potkuttelumme päättyi siihen, ehkä taas pian uudestaan. Ensi viikko näyttää aika työn täyteiseltä TET:in vuoksi, mutta katsellaan mitä tämän viikonlopun aikana ehtii tapahtua.

Tonttu joka ei halua olla tonttu

Jouluaaton istun, seison, makaan, syön, kävelen, juoksen ja nuokun kamera kädessä. Kysely näyttää hyvin selkeältä, neljä viidestä haluaa videon aatolta. Siispä voin jo puoliksi luvata videon sille päivälle. En tiedä millainen jouluaatto meillä on tänä vuonna, varmaankin samantapainen mitä toissa vuonna. Viime joulu on hieman erilainen, ehkä hieman masentavakin. Oli outoa viettää joulua sellaisissa fiiliksissä, varsinkin kun rakastan joulua!

Ette ole kuulleet Helystä mitään pitkään aikaan. Sille kuuluu oikein hyvää. Tonttulakkikuvauksista se ei tosin pitänyt sitten yhtään. Häntä pysyi alhaalla, persusta ei suostunut laskeutumaan maahan, korvat olivat visusti luimussa. Ja tonttulakki maassa. Lopulta kiinnitin sen parilla pinnillä koiran karvoihin kiinni ja kiitin naapureita heidän aiheuttamistaan äänistä. Yksi pinni katosi, mutta hällä väliä. Sain kuitenkin viisi onnistunutta kuvaa, seitsemästätoista.

Huomenna ajattelin kokeilla potkukelkkailua. Lunta/räntää satoi tänään koko päivän, joten ainakin tiet ovat liukkaat. Saa nyt nähdä onnistuuko kelkkailu liukkaudesta huolimatta. Pidämme peukut pystyssä ja toivomme parasta! Alla kuvakollaasi ajalta, kun oli lunta (pari viikkoa sitten).

Mukavaa joulun odotusta! :)