Eka pyöräilykerta ja kaivurikoira

Nämä lumet sulivat jo, onneksi.

Pääsiäinen lähestyy ja sen myötä myös loma, joka omalla kohdallani kestää poikkeuksellisesti yli viikon. Siinä missä muut pitävät muutaman ylimääräisen lomapäivän viikonlopun lisäksi, minun lomani alkoi eilen ja päättyy pääsiäisen jälkeisenä tiistaina. Lomalla ehtii hyvin treenaamaan ja pyöräilemään Hillan kanssa sekä lenkkeilemään ahkerasti pitkiä lenkkejä Helyn kanssa. Pitkästä aikaa voisi myös kuvata jotain muutakin kuin koiria. Ja ehkä vähän niitä koiriakin.

Kolmen viikon sairastelu alkaa vihdoin helpottaa. Heti perjantaina nappasin hihnan päähän sekä Helyn että Hillan. Ensin Helyn kanssa kävellen lenkki ja huomasi heti koiran jääneen vähemmälle liikunnalle. Millään ei malta pysyä paikoillaan vaan koko ajan pitää liikkua ja mahdollisimman nopeaa. Hillan kanssa siinä mielessä helpompaa ettei tarvinnut kauheasti jarrutella. Ensimmäinen pyöräilykerta Hillalle ja sanotaanko, että meni paremmin kuin osasin kuvitella. Valmistauduin kaatumaan monet kerrat, mutta sen sijaan olin pyörän kanssa kumossa vain kerran. Vauhdin kanssa ei ongelmia tullut, sen sijaan tiellä pysyminen meinasi olla vähän hankalaa. Hillalla on niin paljon voimaa, että sai ihan tosissaan kiskoa toiseen suuntaan. Kotiin päästiin kuitenkin ehjin nahoin!

Helyä selkeästi kismittää naapurin fasaanit, jotka viettävät aikaansa koirahäkin läheisyydessä ja pitävät (Helyn) huomiota herättävää ääntä, sen verran isoja kuoppia koira on innostunut viime aikoina kaivamaan. Jonain päivänä jostakusta fasaanista on jäljellä vain muutama höyhen. Sitä päivää en mielelläni odottele, sen verran hankalaa on saada Hely pois fasaanien luota. (Kokemusta on!)

Tää koirakamu on innostunu taas kaivuuhommista. Joku päivä se viel pääsee tekeen lähempää tuttavuutta naapurin fasaanien kans 😅 #suomenpystykorva

Henkilön JÄLJILLÄ (@jaljillablogi) jakama julkaisu 8. 04ta 2017 klo 10.15 PDT

Täältä tullaan syysloma!

Syyslomani alkaa huomenna, viimein! Olen odottanut tätä jo useamman viikon, haluan päästä kotiin, unohtaa hetkeksi aikaa kokonaan koulujutut ja touhata koirien kanssa.

Hieman päänvaivaa on tällä viikolla aiheuttanut tavaroiden kuljetus linja-autolla kotiin. Miten saada kaikki tarvittavat vaatteet, kamera sekä kannettava mahtumaan mukaan! En ehdi edes käymään asuntolalla ennen linkan lähtöä, joten tavarat on otettava kouluun. Itse linkalla kulkeminen vielä menettelee, vaikka kaksi ja puoli tuntia onkin aika paljon. Kauhean raskasta tämä lomalle lähtö!

Niille joilla alkaa nyt tai on myöhemmin alkamassa, mukavaa syyslomaa!

Hei hei peruskoulu...

Mukavaa kesää!

Pelottaa, jännittää, naurattaa, hymyilyttää, surettaa... Fiilikset pomppivat laidasta laitaan. On mahtavaa saada peruskoulu viimein päätökseen, onhan sitä jo yhdeksän vuotta (+eskari) käyty. Siltikin jäi haikea fiilis, opettajia, luokkakavereita ja koulua jää ikävä. Meillä on kuitenkin ollut maailman parhaimmat kolme vuotta yläasteella. On riidelty ja itketty, naurettu ja iloittu. En pysty sanomaan enää mitään muuta kuin, että suuri ikävä jää. Yksi aikakausi on kuitenkin nyt päättynyt.

Tulevaisuus tuo tullessaan jotain uutta ja pelottavaa, josta en voi vielä tietää mitään. Ennen sitä kaikkea uutta, vietetään ihana turvallinen kesäloma!

Vaikka blogini on koirablogi ja kertoo koirista, halusin silti tehdä tämän postauksen. Kirjoittaa jotain kivaa ja jakaa kuvat, joiden kuvaajan sain jäätelöllä lahjottua kuvaamaan. Kieltämättä ihan hyvin olen tuon pikkuveljeni kouluttanut kuvaamaan ;). Kuvissa näkyy kaksi eri mekkoa, sillä ne on kuvattu kahtena eri päivänä, perjantaina ja lauantaina.

Perjantaina oli jokavuotinen kevätkirkko. Kun kävelimme kirkolta koululle, oli hämmentävää ajatella, että olin juuri viimeistä kertaa käynyt kevätkirkon siinä kirkossa ja kironnut pitkästyttävän tutun matkan, jonka kipitin epätoivoisesti korkokengillä.

Ruokailun jälkeen oli koulullamme kevätjuhla. Valinnaisten musiikinryhmien esityksiä, ysien näytelmä ja laulu. Vaikka mieli tekisi laittaa video näytelmästä/laulusta teidän nähtäväksenne, jätän välistä sillä uskon etteivät siinä esiintyvät ihmiset halua näyttää kasvojansa. Sen voin kuitenkin sanoa, että vaikka yhdeksäsluokkalaisten näytelmä näytti katsojia naurattavan, sen tekeminen aiheutti huutoa, väittelyä, hermostumista ja luovuttamista. Se saatiin kuitenkin kaikkien vaikeuksien jälkeen kasaan ja esitettyä kunnialla muillekin. Ysien laulu meni vähän niin ja näin. Huonommin kuin harjoituksissa, ainakin äänen kuulumisen suhteen. Lämpimät muistot kuitenkin jäävät viimeisestä kevätjuhlasta, sillä ensimmäistä kertaa koko ysiluokkamme teki jotain yhdessä ja kuuntelivat toisiaan. Kaikkien mielipiteet kuultiin ja tuntui, että ehkä meidän ikäryhmämme ei ole ollutkaan niin raivostuttava.

Tänään lauantaina, kokoonnuimme kaikki saliin kuuntelemaan rehtorin puhe ja ottamaan vastaan päättötodistukset. Samalla jaettiin stipendit. Sieltä siirryimme luokkaan, söimme jäätelöt ja pihalla kokoonnuimme ysien kanssa kuvaan. Viimeinen yhteinen kuva ja sitten kotiin. Viimeinen päivä yläasteella oli ohi. Jos joku luokkakaveri tai opettaja tätä lukee, haluan vain kiittää. Kiitos kolmesta vuodesta ♥

"Tähän päättyy paljon hyvää, paljon kaunista..."

Lämpimien säiden etu

Lämpimät säät tarjoavat erinomaisen kuvausmahdollisuuden. Koiralla on niin kuuma, etteivät ne jaksa riehua, vaan istuskelevat tai seisovat rauhallisina ja kerjäävät rapsutuksia. Niitä ei kiinnosta, jos nappaan parikymmentä kuvaa. Vaikka kyllä Helyltä ainakin menee jossain välissä hermot ja se haukahtaa kärsimättömänä.

Tuntuu, että lämpimät säät ovat vähän vaihtelevasti koirien mieleen. Tai ainakin Rajun. Hely hakeutuu heti punaruskean turkkinsa kanssa varjoon makaamaan, mutta Raju sen sijaan saattaa käydä aurinkoon makuulle. Ei sekään tosin koko päivää siinä viihdy, mutta hetken aikaa kuitenkin.

Vaikka koirilla on kuuma ja ne ottavat rennosti, päivän ja yön aikana keräytynyt energiakin purkautuu jossain vaiheessa. Rajulla ylimääräisenä hössöttämisenä ja Helyllä haukkumisella. Metsässä on aina jotain mielenkiintoista. Onneksi ei vielä ole koirahäkkien viereisestä metsästä bongattu käärmettä, sellainenkin on sieltä joskus yritetty tappaa. Yritykseksi jäi silloin.

Kesäkuussa on myös erämessut Riihimäelle ja sinne suuntaamme tänäkin vuonna koko perheen kanssa. Onko joku tulossa kyseisille erämessuille? Meillä ainakin tulossa mielenkiintoinen ja odotettu reissu, eikä pelkästään messujen osalta. 100% varmasti kamera kulkeutuu mukaan ja postausta luvassa!

Sen enempää erämessuja miettimättä, vietetään nyt viimeiset hetket koulussa ennen lomaa. Itse otan kaiken irti loppuviikosta, sillä en palaa enää tuohon kouluun kesäloman jälkeen. Nyt ei kuitenkaan vielä surra vaan nauretaan ja yritetään nauttia (liian) lämpimistä säistä. :)

Homma etenee

Tämä kesä on aloitettu kunnon koirankoppi remontilla. Kopit maalataan ja Helyn koppi saa sisältäkin päin uutta ilmettä. Siitä kuitenkin enemmän, kun koko homma on ohi. Tämä osittain siksi, että kuvaan rempasta videota. Myös häkkien esittely kesäkuun puolessa välissä.

Kesällä muutenkin tapahtuu jotain oikein kivaa ja odotan lomaa innolla. Enää viikko peruskoulussa ja sitten "kohti uusia haasteita". Ja kyllä, todellakin pelottaa lähteä. Mutta pian alkavan kesäloman kunniaksi laitan kesäisiä kuvia, jotka eivät ilmeisesti ole päivänvaloa nähneet, täällä ainakaan.