Uhmattiin lumipyryä!

Lähdimme Helyn kanssa eilen puolen päivän aikaan kohti järkyttävää lumipyryä juoksemaan. Tai siis Hely juoksi ja minä kävelin perästä kamera kädessä. Olosuhteisiin nähden ihan hyvä reissu. Jäin tosin kaipaamaan minun ja Helyn välistä kontaktia, joka siis tuntui jäävän kokonaan pois. Käskyt eivät välillä oikein kohdanneet neidin korvia, hyvä että sain koiran edes kiinni! 

Kuvista tuli ihan hyviä ottaen huomioon tuon kauhen lumipyryn... Lumi (tai räntä) oikein piiskasi ikävästi vasten kasvoja ja kasteli vaatteet ja Helyn valjaat.

Kuvasin myös my dayn, kun sitä pari kertaa oli toivottu. Se on tosin vain aamupäivästä, jolloin olin koirien kanssa, sillä tuskinpa teitä kiinnostaa oma elämäni. Joten koirablogiin koirajuttuja, olkaapa hyvä!

Postaus tulee päivän myöhässä, sillä eilen ei ollut yhtään fiilistä kirjoittaa tai muokata videota.

Metsikön prinsessat #2

Heips!

Eilenillalla jo satoi lunta, kun lähdin ruokkimaan koiria. Aika yllättyneenä kiljuin kuin hullu, vihdoin satoi lunta. Myöhemmin illalla noin yhdentoista aikaan katsoin ikkunasta ulos ja innoissani tuijotin maahan kertynyttä lumikerrosta. Lumisade jatkui koko yön ja tämän päivän. Lunta ei ole mitään paria senttiä vaan oikeasti aika paljon. Lumi on kertynyt puihinkin paksuksi kerrokseksi ja putoilee alas katolta.

Voitte ehkä jo arvatakin, että käytin tätä keliä hyväkseni ja pidin kunnon kuvaushetken. Kun päivä valkeni, otin kameran käteeni ja lähdin pihalle kuvaamaan. Yritin kaikkeni, jotta saisin Helystä hyviä kuvia. Ehkä parikymmentä niistä onnistui, en kuitenkaan julkaise niitä kuvia nyt.

Myöhemmin lähdimme lenkille ja päästin Helyn irti pellolle. Se ilon määrä, joka Helystä loisti, oli hieno nähdä. Hely ei ole päässyt pitkään aikaan irti ja se on aika spesiaalia koiralle. Koira raivasi itselleen lumessa tietä niin, että lumi lensi ja mikä parasta, koira totteli kuin unelma!

Ja vitsi meillä olikin kivaa. Kun kaikki menee hyvin ja suunnitelmien mukaan, ei voi olla kuin onnellinen.

Kuvien laatu ei ole parhain mahdollinen lumisateen vuoksi, mutta eikö tärkein ole kuvista loistava tunnelma ja onnellisuus? Huomaako kuvista sen, miten kivaa Helyllä oli?