Se ajaa kettua!

Kuinka onnellinen voi olla meidän ajokoiran puolesta! Niinhän se menee, että uusi vuosi, uudet kujeet. Rajun kohdalla se pitää todellakin paikkansa. Heti ensimmäisenä päivänä tätä vuotta, kotiin tuli onnellinen koira ja onnellinen omistaja. Pitkästä aikaa oli lähtenyt kettu matkaan haukun kanssa. Lauantai oli välipäivä ja eräänlainen vapaapäivä, kun isä oli lintukokeessa tuomarina.

Tänään kuitenkin taas. Niin se vaan alkoi haukkumaan, vieläpä ketulla. Ei voisi tyytyväisempi olla. Viime vuoden puolella kirottiin kauriit alimpaan... No just sinne. Ja sitten Raju aloittaakin vuoden ikään kuin puhtaalta pöydältä, on se hieno koira! Kotona se tuli kodinhoitohuoneeseen juomaan ja lepäämään hetkeksi. Pieni pakkoloma tuli haljenneen tassun takia. Onneksi se ei ollut pahasti mennyt rikki, vähän rasvaa ja sitten lepoa. Pian taas hypitään ketun perässä!

Raju on siis monet kerrat ennenkin kettua ajanut ja sille on ammuttukin, mutta pari viimeisintä kuukautta ketturintamalla mennyt vähän huonosti, eikä niin vähääkään.

Hely ei ole millekään haukkunut eikä se irti ole ollut, mutta lumen sataessa maahan lähdimme pitkälle lenkille. Oli ihana lenkkeillä lumisella tiellä, pienessä pakkasessa. Yhden huononkin asian ehdin kuitenkin bongata, nimittäin koiran tassuihin paakkuuntuvan lumen. Tällä kertaa siitä päästiin kuitenkin varsin nopeasti eroon. Hely itse ne pääasiassa irrotteli tassuistaan, minä vähän helpin loppua kohden.