 |
| Kuvat Pixabay |
Muutama ihminen ihmetteli edellisen postauksen kommenteissa, miksi suomenajokoirasta jalostetaan kettua ajavaa koiraa eikä pysytellä vain jäniksissä.
Vastaukseni alkoi käydä niin pitkäksi, että päätin kirjoittaa aiheesta oman postauksen. Otin vähän asioista selvää ja kerron oman mielipiteeni, johon olen käyttänyt avukseni Suomen Ajokoirajärjestön sivujen tietoja. Kaikilla on omat mielipiteensä ja jokaisen mielipidettä tulee kunnioittaa eikä lähteä lyttäämään. Koska arvostan teidän mielipiteitänne, toivon että myös te ymmärrätte omani ja hyväksytte sen.
 |
| Kuva otettu 31. heinäkuuta 2016 |
Mistä tahansa luenkin, sanotaan, että suomenajokoiraa käytetään lähinnä jäniksen ja ketun metsästykseen. Suomalaista ajokoiraa lähdettiin jalostamaan, koska haluttiin saada meidän olosuhteisiimme sopiva ajokoira. Käyttötarkoituksen historiaa lukiessani esille ei nouse se, että suomenajokoira olisi jalostettu nimenomaan jäniskoiraksi. Suomen ajokoirajärjestön sivuilta esiin ponnahti eräs lause, joka kertoo paljon.
"Suomenajokoira ei ole enää pelkästään jänis- tai kettukoira, nykyään monet käyttävät sitä myös ilveksen, supin ja jopa minkin metsästyksessä."
Suomenajakoiran käyttäminen ketun metsästykseen pitäisi siis olla aivan yhtä yleistä kuin jäniksen metsästys. Rotu on jalostettu niin jänis- kuin kettukoiraksi enkä ole ennen törmännyt tähän ihmettelyyn, jota sain viime postauksessa osakseni. Toki ymmärrän miksi joillakin on käsitys siitä, että suomenajokoira olisi alunperin vain jäniskoira. Joitakin vuosia takaperin minusta tuntui ettei ajokoiralla muuta metsästetäkään. Meillä oli jänistä ajava koira ja kaikki tietämäni ajokoiran omistajat ajattivat koirallaan jänistä. Siltä minusta ainakin tuntui, voin toki olla väärässäkin.
 |
| Kuva otettu 14. elokuuta 2016 |
Vuosi sitten uuden koiran tullessa puheeksi, kuulin usein siitä, miten hankala on löytää pentue kettua ajavasta suvusta. Isäni etsi nimenomaan kettusukuista suomenajokoiraa, mutta niiden löytäminen oli yllättävän hankalaa. Kysyntä pennuille oli/on suurempi kuin tarjonta. Lopulta koiranpentu haettiin Keski-Suomesta, lähempänä ei yksinkertaisesti ollut. Nettiä ja myyntipalstoja selatessa huomaa, että suuri osa tarjolla olevista pennuista on jänissukuisia, josta voi varmasti päätellä, että jänistä ajava suomenajokoira on yleisempi näky metsissä. Se ei silti tarkoita, että ainoa kotimainen ajokoiramme olisi jalostettu ainoastaan jäniskoiraksi. Ehkä ketun metsästys ja ketunajokokeet ovat tulossa suurempaan suosioon kuin ennen eikä ajokoiramme jää ainoastaan jänistä ajavaksi koiraksi. Oma mielipiteeni on, että on enemmän kuin hyvä juttu, että suomenajokoiraa käytetään enemmän erilaisen riistan metsästykseen. Ainakin voimme taata sen ettei tämä rotu ole häviämässä maisemista.
 |
| Kuva otettu 9. huhtikuuta 2016 |
Kommenteissa ihmeteltiin myöskin miksi meillä on suomenajokoira kettukoirana. Isäni päätöstä hankkia juuri suomenajokoira metsästyskoiraksi en tiedä. Voin kuitenkin kertoa muutaman syyn, miksi minä hankkisin suomenajokoiran ketun metsästykseen.
Se on minulle tuttu koirarotu jo monen vuoden takaa. Tiedän miten hyväluonteinen, ystävällinen ja helppo koira se on ja miten hyvän metsästyskoiran siitä oikealla koulutuksella saa. Se on perusluonteeltaan rauhallinen, kuuliainen ja helposti hallittava. Lisäksi se on ainoa suomalainen ajokoiramme, kaunis ja sopii joka lähtöön. Se on metsästyskäytön lisäksi mitä mainioin perhekoira.
Ehkä meillä on suomenajokoira siksi, että sellainen on jo monen vuoden ajan talosta löytynyt ja hyväksi koiraksi todettu. Miksi vaihtamaan hyväksi todettua, yksinkertaisesti parasta ajokoiraa?
T I I V I S T E T T Y N Ä:
Suomenajokoiraa ei ole jalostettu alunperin ainoastaan jäniskoiraksi vaan sekä jänis- että kettukoiraksi. Vaikka toisin pelätään, en usko suomenajokoiran kääntyvän ainoastaan kettukoiraksi. Se on hyvä koira jäniksen- ja ketunmetsästykseen eikä suomenajokoiraa jalosteta vain kettu- tai jäniskoiraksi. On myös hyvä, että rodun monipuolisuutta käytetään hyväksi muuhunkin riistaan. Meillä on kettukoirana suomenajokoira varmasti monesta syystä. Tai ehkä olemme vain itsekkäitä ja ajattelemme, että siksi koska me olemme niin halunneet. Emme koe tarpeelliseksi vaihtaa rotua, jos tämä on hyväksi havaittu.
 |
| Kuva otettu 17. maaliskuuta 2016 |
Suomenajokoira on edelleen jäniskoira. Kettukoira on kettukoira ja jäniskoira on jäniskoira!!
VastaaPoistaSuomenajokoira on kumpaakin. Suoraan sanottuna luotan enemmän Suomen Ajokoirajärjestön tietoihin kuin anonyymien kommentteihin :)
PoistaTosi hyvin avasit asiaa ja kerroit oman kantasi. Enempää en ala jaarittelemaan juttujani, mielipiteeni asiasta ei vain vieläkään muuttunut, mutta kunnioitan omaa mielipidettäsi asiasta! Tosi mielenkiintoinen kannanotto. :)
VastaaPoistaKiitos! Kiva kun kirjoitit edelliseen postaukseen kommenttisi, tuli tutkittua asiaa ihan kunnolla. Kaikilla saa ja pitääkin olla mielipiteitä ja kunnioitan sun näkemystä asiaan :)
PoistaOlen samaa mieltän kuin Venla. Suomessa on ketukoiria, kuten esimerkiksi Venlalla on Alma. Mielestäni kohta suomenajokoira ei enää jäniksellä toimi, koska KETTULINJAISIA on nykyään PALJON. Sinne menee hyvä jäniskoira, mutta sehän on vain ihmisten syytä. Tämä on minun mielipiteeni, joten hernettä nenään ei tarvitse työntää :).
PoistaLisäyksenä, että miksi ihmeen takia jostain suomnajokoirasta täytyy tehdä joku kettukoira :D ? Tätä en tule ymmärtämään mitenkään, enkä muutenkaan hirveästi pidä niiden ajotavasta.
Suomenajokoira on kettukoira, ollut alusta asti. Se on fakta ja siitä on turha lähteä kiistelemään. Rodusta ei lähdetä jalostamaan kettukoiraa sillä se on sitä jo. Jänistä ei olla syrjäyttämässä mihinkään, kettulinjaisille koirille vain on juuri nyt paljon kysyntää.
PoistaSuomenajokoira on ollut minun mielestä aina jäniskoira, mutta minkäs sille mahtaa, että ihmiset tekevät noin...
PoistaVäärässä olet, vilkaisepa Suomen Ajokoirajärjestön sivuja. Itse perehdyin asiaan ihan kunnolla ja suosittelen sitä kaikille, jotka asiasta tulevat kommentoimaan :)
PoistaHyvä teksti! En kyllä ole koskaan kuullut että Suomenajokoira olisi pelkästään jäniskoira, kyllä täällä Satakunnassakin se on enemmän kettukoira, kuin jäniskoira. Johtuneekohan siitä ettei täällä meilläpäin ole paljoa jäniksiä, mutta kettuja sitäkin enemmän.
VastaaPoistaTosin meille ei yksinkertaisesti taida enää puhdasta suomenajokoiraa tulla, koska nyt 4,5-vuotias Suomenajokoiramme oli niin kova pettymys, vaikka oli niin kettusuvusta kuin olla ja voi ja silti oli ihan sysi koko koira.
Riistaviettiä nartulta kyllä löytyy, mutta ajaessa ei puhua pukahda mitään ja kuulemani mukaan samaa vikaa on ollut pentueen vähän jokaisessa koirassa. Tiedä sitten missä vika, vai onko suvussa yksinkertaisesti jotain vinossa.
Nykyiset kettu-sekä rusakkokoiramme ovat sekarotuisia. 2-vuotias Suomenajokoiran ja Saksanseisojan risteytys uros ja 8kk ikäinen Suomenajokoiran ja Amerikankettukoiran risteytys narttu.
Kiitos! Meilläpäin aika tasaisesti suomenajokoiria sekä ketun metsästykseen että jäniksen.
PoistaHarmi, kun teillä ei suomenajokoira ole toiminut. Rajulla myös ongelmia tuon haukkumisen kanssa, vaikka ajaa hyvin. Se tosin on enemminkin suvusta, jossa jänistä metsästetään. Hilla taas aivan toisenlaisesta suvusta ja lähtenyt toimimaan hyvin.
Löytyy teiltä sentään ajokoiraa koirista, toivottavasti nämä nykyiset pelittävät! :)
Itse näkisin ongelman enemmänkin siinä, että on liikaa sekalinjaa, kuin se että on joko ketulle tai jänikselle. Tämmösen sekasukuisen kanssa on silkkaa arpapeliä, saatko jänikseen menevän koiran mitä etsitkin vai meneekö se kettuun mitä et missään nimessä halua metsästää. Sekalinjainen vaihtaa ajon luvattoman helposti kesken kaiken toiseen riistaan, joka tuo sitten ongelmia sille metsästäjällekin. Lisäksi kettu ajattaa herkästi koiran tosi kauaskin, kun jänis taas pyörittää aika pienellä alueella yleensä. Tämän takia itse en kettusukuista ajokkia ottaisi.
VastaaPoistaToki omistajan pitää katsoa suvut tarkkaan jotta olisi mahdollisimman suuri todennäköisyys saada sen riistan koira jota metsästää. Mutta, voihan se olla täysin vietitön koirakin lopulta vaikka miten olisi huippusuku taustalla. Se taas lisää sitä arpapeliä edelleen ja vielä se sekalinjaisuus taustalla sitä kautta tuo sitä epävarmuutta ajon kohteesta entistä enemmän.
Oman kokemuksen kautta (28v ajokoirien kanssa olleena) jänissukuiset koirat on jo kiven alla. Onhan niitä ajokin pentuja vaikka ja miten ja voihan kasvattaja sanoa sitä sun tätä, mutta oikeasti puhdasta jänisverta on jo aika hankala löytää. Kettuun on ihmisillä nykyään paljon enemmän kiinnostusta kuin vaikkapa 90-luvulla (ja edelleen siis oman kokemuksen mukaan, eli ihan vain miun mielipide). Siinä olet oikeassa, että ajokilla on iät ajat ajatettu kumpaakin. Koiramme-lehdessä luki joskus, että varsinkin lännessä ilvesajot on myös lisääntyneet. Mikä sinänsä ei ole huono asia, kunhan linjat pidettäisiin selkeästi erikseen toisistaan ja jokaiselle olisi sitä jotakin, mutta se taas on geenipoolin takia mahdotonta jos ei haluta sitä kaventaa. Suokki on tulossa taas vähän suositummaksi pitkän taantuman jälkeen, se on toki hyvä asia!
Jänista ajavista koirista ei erityisen paljoa löydy kokemusta, joten en lähde sanomaan tähän mitään. Siinä tosin olen samaa mieltä, että kettusuku ja jänissuku kannattaisi pitää erillään, ei niiden yhdistämisestä saada mitään hyvää aikaan. Se on tullut Rajun kohdalla todettua. Hilla on kettusuvusta ja tällä hetkellä ainakin näyttää, että kettuihin sen mielenkiinto kohdistuu. Taitaa tuo ketun metsästys tosiaan juuri nyt vetää puoleensa enemmän.
Poista