Mitä tietää puolen vuoden metsästystauko?

Hiihtoloma päättyi aivan liian nopeasti. Viikko meni Pyhällä hiihtäen ja MM-kisoja seuratessa. Koirat jäivät paappani hoidettavaksi kotiin ja lopettivat metsästyskautensa muita aiemmin. Sinällään harmi, päivää ennen Pyhälle lähtöä tuli hyvät metsästyskelit ja ne jäivät meidän koirilta nyt välistä. Hyvä metsästyskausi kuitenkin takana, erityisesti Hillalla, nyt vain keskitytään ihan muihun juttuihin seuraavat puoli vuotta.

Hillan kanssa jatkamme epäsäännöllisen säännöllistä koulutusta siitä miten hihnassa kuljetaan. Asiaa hankaloittaa se, että asun viikot poissa kotoa eikä muilla ole juurikaan kiinnostusta harjoitella Hillan kanssa. Pikkuveljeni on muutaman kerran Hillan kanssa kokeillut, mutta minun vastuulleni se loppujen lopuksi jää. Joten hitaasti edetään ja välillä mennään vähän takapakkia, mutta kyllä se siitä.

Hillan energiaa lähdetään purkamaan metsästyskauden ulkopuolella ensin potkukelkkaillen ja lumien sulaessa siirrytään sitten pyöräilyyn. Jos siinä olisi edes vähän virikettä tuolle ikiliikkujalle. Pyrin opettamaan Hillalle, että vetovaljaissa saa vetää, kaulapannassa ei. Eli vetovaljaita käytetään ainoastaan vetämiseen. Vielä, kun saisi ne valjaat hankittua, yllättävän hankalaa touhua!

Tulimme Pyhältä päivää aikaisemmin mitä oli tarkoitus ja se sopi minulle hyvin. Oli mukava päästä vielä kokonaiseksi viikonlopuksi kotiin ennen koulun alkua. Hely sai erityisesti sunnuntaina liikkua paljon. Ensin kävellen lähes kymmenen kilometrin lenkki ja myöhemmin potkukelkalla vauhdikkaampi neljän kilometrin lenkki. Vielä olisi koiralla ollut virtaa, mutta ehkä siinä oli hyvä kilometrimäärä yhdelle päivää.