perjantai 29. huhtikuuta 2016

Metsästys on vaarallinen harrastus - ota huomioon vaaratekijät

023
Metsästys on vaarallinen harrastus niin koirille kuin metsästäjillekin. Aseet on yksi vaarallinen tekijä, joka varmasti monelle tulee mieleen. Isältäni olen joitakin juttuja kuullut siitä, miten pystykorvaa on luultu ketuksi ja ammuttu. Uutisista taas pomppaa silloin tällöin esiin juttu siitä kuinka toista metsästäjää on luultu eläimeksi ja taas on kuulunut pum. Tai sitten metsästäjä on ampunut vahingossa itseään, tällaisenkin jutun muistan. Aseella saa valtavasti tuhoa aikaan, mutta silti 15-vuotias nuori voi metsästää ilman täysi-ikäisen valvovaa silmää. Onneksi nämä metsästäjien "ylimääräiset ampumakohtauset", ovat melko harvinaisia. Harva ihminen alkaa ampumaan, jos ei ole sata prosenttisen varma siitä mitä ampuu. On oikeasti mahtavaa esimerkiksi hirvimetsälläkin kuulla metsästäjiltä, että jättivät ampumatta, kun oli liikaa risuja edessä tai muuten huono paikka ampua.
046050
Aseet eivät suinkaan ole ainoa vaaratekijä metsällä. Koiria kohtaa metsässä useita vaaroja, mutta metsästysvietti vie vain eteenpäin, eikä koiraa silloin kiinnosta mikään muu kuin se riista jonka jäljillä se on.

Sudet ja hirvet voivat halutessaan olla suuria riskitekijöitä koirille. Erityisesti sudet, ne tappavat helposti koiran metsään. Raatelevat ja syövät. Metsästäjien on mielestäni huomioitava tämä vaara ja mietittävä kaksi kertaa uskaltaako päästää koiran irti. Susien lisäksi myös hirvestä on tappamaan koira. Yksi potkaisu oikeaan paikkaan, niin se on siinä. Eräälle nuorelle hirvikoiralle kävi juuri näin, kun se haukkui hirvelle. Myös edesmennyttä pystykorvaamme Hemmoa potkaisi hirvi ja sille jäi moneksi vuodeksi kammo koko touhuun. Se ei enää lähtenyt etsimään hirveä eikä haukkunut sille. Vielä vanhuuspäivillään se tosin avasi ääntään taas.

Hankala maastokin voi olla koiralle vaaraksi. Raju sai viime vuoden puolella rinnan ja etujalan väliseen taitokseen kaksitoista tikkiä. Se oli pimeällä metsässä ja ilmeisesti törmäsi puunoksaan. Iho oli repeytynyt pahan näköisesti ja roikkui jalassa, kunnes seuraavana aamuna päästiin eläinlääkärille.

On metsästäjän/koiran omistajan tehtävä miettiä riskit ja osattava varautua niihin. Ei mistään voi olla täysin varma, mutta kun pitää huolen siitä, että on tehnyt kaiken minkä voi tehdä välttääkseen vaaran, voi lopettaa turhanpäiväisen murehtimisen. Vahinko tapahtuu, jos on tapahtuakseen. Ei sitä voi etukäteen tietää, eikä kannata alkaa murehtimaan turhia.
051

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti