perjantai 11. syyskuuta 2015

Haulikkoammunta on ihan jees!

Ei vaan, ei se ole todellakaan ihan jees. Se on mahtavaa!

Tänään, ensimmäistä kertaa elämässäni olin ampumassa haulikolla. Valinnaisella liikunnantunnilla ammuimme savikiekkoja. Mietin tunnin alussa, että kuinka kiekkoihin voi osua. Osuinpa kuitenkin. Heti ensimmäisellä. Ja toisella ja kolmannella. Sitten meni kuitenkin huti. Mutta osuin vielä pariin kiekkoon. Se fiilis oli aivan mahtava, kun tajusi kiekon menneen nyt rikki. Jes! Lopulta sain ammuttua kiekoista 7 tai 8/15. Mikä on kuulemma hyvä tulos, tosi hyvä. Luulin etten ole missään hyvä, mutta kai sitä jotain osaa :)

Eilen oli kyllä viikkoni huonoin päivä. Ensin koulussa kaikki meni ihan penkin alle. Lähdin koulusta tultuani lenkille "nollaamaan ajatuksia", mutta koko lenkki menikin ihan pieleen. Olin kiertämässä normaalia n. 4 km lenkkiä, kun pieni (kääpiöpinseri) koira tuli jostain pihasta tielle. Jotkut vanhat lukijat saattavat ehkä tietääkin, ettei Hely tykkää yhtään muista koirista. Tämäkään kerta ei ollut poikkeus. Oma koira huusi kuin hullu ja tämä toinen pyöri ja hyöri ympärillä. Eikä omistajista jälkeäkään. Lieneekö edes olleet kotona. Kyllä ärsytti.

Minua tämä kyseinen pikkukoira pelkäsi ja kun yritin tarttua siihen (ettei tulisi takuuvarmaan kuolemaan), se väisti. Kun lähdin kävelemään normaalisti eteenpäin ja Helykin jo rauhoittui, kun koira jäi taaksepäin haistelemaan, niin eiköhän se lähde perään, Siinä tuli jo pienoinen paniikki, mihin törkkään tuon ylimääräisen koiran?! Soitin lopulta pikkuveljelleni joka sitten "saatteli" pienen seikkailijan kotiinsa ja juoksin itse paikalta pois.

Irtokoirat ovat alkaneet pikku hiljaa käydä ainoastaan hermoilleni. Niitä, kun on tuntunut pyörivän täällä koko ajan. Tai ainakin tämä eräs naapurin kultainennoutaja (joka kyllä nykyään pysyy nihnassa pihalla). En halua enää kertaakaan törmätä näihin irtokoiriin, jotka jäävät pyörimään jalkoihini. Mitä ihmettä teen niille, jos omistaja ei ole kotona tai kaulapannassa puhelinnumeroa? Hermoja raastavaa. Siksi ajattelinkin mainita täällä blogissa, että olkaa niin kilttejä että pitäkää koiranne kiinni TAI vahtikaa niitä kun ne ovat irti. En nyt tarkoita mitään koirien karkureissuja vaan ihmisiä jotka päästävät koiran pihalle tekemään tarpeensa ja hupsista, koira huitelee pitkin kyliä!




Ainiin! Huomasin, että asetuksissa oli päällä esto anonyyminä kommentointiin. Nyt pystyy kuitenkin anotkin jättämään kommentin :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti