Olin sunnuntaina kahden vaiheilla menenkö kuvaamaan vai lenkille. Päädyin tekemään molemmat, mutta eri aikaan. Otin kuvausblogiini joitakin kuvia ilman koiraa, sillä välin kun Hely napsi mustikoita vieressäni. Lopussa otin Helynkin kuvauskohteekseni ja sain ihan kivoja kuvia. Olen ennenkin ottanut koirasta kuvia sumussa, mutta ne eivät tuntuneet oikein onnistuvan. Pelkäsin samaa näitäkin kuvatessa, mutta hyvinhän tuo sumu tuntuu kuvissa näkyvän!
Helyn huomio saatiin isäni ja Hillan avulla. Isä lähti Hillan kanssa pellolle kävelemään ja purkamaan pennun energiaa. Hely tietenkin kiinnostui autosta, jonka kyydissä se pääsee aina kivoihin paikkoihin.
Helyn huomio saatiin isäni ja Hillan avulla. Isä lähti Hillan kanssa pellolle kävelemään ja purkamaan pennun energiaa. Hely tietenkin kiinnostui autosta, jonka kyydissä se pääsee aina kivoihin paikkoihin.
Hillan koivet ovat venähtäneet ihan silmissä! Enää se ei ole mikään pikkupentu, vaan se kasvaa päivä päivältä suuremmaksi ja ajokoiramaisemmaksi. Hihnassa kulkemistakin ollaan vähän harjoiteltu ja se menee jo aika hyvin. Totta kai sitä nykimistä on välillä ja Hilla tykkää jäädä haistelemaan tienreunoja, mutta jatkuva vetäminen on vähentynyt. Nyt tarvittaisiin Hillalle enemmän kokemusta hihnasta ja lenkkeilystä, niin kyllä tuosta koira saadaan. Ehdin jo vanhemmilleni huokaista, että Hillasta ei taida kunnon kansalaista tullakaan, mutta kärsivällisyyttä Tuuli, kyllä se siitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti